OP Ryhmän ekonomistit arvioivat Suomen talouden kasvavan tänä ja ensi vuonna hieman alkuvuoden ennustetta hitaammin, joka johtaa maltilliseen taantumaan. Bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,8 prosenttia ja kasvaa vuonna 2024 0,3 prosenttia. Aiemmin ekonomistit ennustivat 0,5 prosentin supistumista tälle vuodelle ja 0,5 prosentin kasvua ensi vuodella.
Korkojen nopea nousu on kuitenkin iskenyt erityisesti asuinrakentamiseen voimakkaasti, ja rakennusinvestoinnit sukeltavat aiemmin ennakoitua jyrkemmin, niiden ennustetaan vähenevän tänä vuonna 8,5 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Kokonaisuudessaan investoinnit kehittyvät myönteisemmin, koska kone- ja laiteinvestointien vire on toistaiseksi positiivisempi. Investoinnit supistuvat tänä vuonna 3,4 prosentin ja ensi vuonna prosentin.
Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 5,9 prosenttia vuonna 2023 ja 2,3 prosenttia vuonna 2024. Hintojen nousu ei enää perustu energian hintojen nousuun ja ruoan ja tavaroiden osuus inflaatiosta on myös pienenemässä. Sen sijaan palveluhintainflaatio ei ole vielä saavuttanut huippuaan ja taittuu hitaasti.
Alkuvuonna yksityinen kulutus kasvoi palveluiden johdolla verrattuna koronavuoteen, mutta kulutus on kevään mittaan kuitenkin notkahtanut. Yksityisen kulutuksen ennustetaan vähenevän tänä vuonna vielä prosentin, kun säästöihin ei voida nojata viime vuoden malliin, ja käytettävissä olevat reaalitulot eivät kasva.
Työmarkkinatilanne tulee heikkenemään, vaikka vielä tilanne on hyvä. Kuitenkin muun muassa lomautukset ovat lisääntyneet ja konkurssien lukumäärä on kasvanut. OP:n ekonomistit puhuvatkin ”kriisikrapulasta” tarkoittaessaan monien kriisien aikana muodostuneiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, joka on talouskasvun isoin tulppa tällä hetkellä.
OP:n ekonomistien näkemystä ruoan osuuden pienenemisestä inflaatiossa haastaa Pellervon Taloustutkimuksen ennuste. Sen mukaan elintarvikkeet kallistuvat tänä vuonna 7,5 prosenttia ja ruoan hintainflaatio tulee olemaan tavanomaista korkeampi, toki hinnan nousu on vain puolet verrattuna vuoden takaiseen 15 prosenttiin.
Ensi vuonna hintakehitys voisi olla jo päinvastainen, koska kaikkien maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, rehujen ja energian, hinnat ovat laskeneet. Tämän pitäisi helpottaa sekä viljelijän että koko ruokaketjun hintapaineita ja näkyä myös kuluttajan ruokalaskussa.
