Turpeen veronkorotuksen myötä turvealalta tulee katoamaan tuhansia työpaikkoja. Turve on työllistänyt maakunnissa tuhansia miehiä joko suoraan tai välillisesti. Monille kuljetus- ja maatalousyrittäjille se on tarjonnut mahdollisuuden tehdä lisätyötä ja näin paikata maatalouden heikkoa kannattavuutta.
Kokenut turveyrittäjä kertoo kouriintuntuvasti hallituksen päätöksen kohtuuttomuuden; jos ennen veronkorotusta lähti kovilla pakkaskeleillä 15-20 rekkakuormaa turvetta päivässä, niin nyt kuormien määrä on 3-4, sillä ei talous pyöri ja konkursseja tulee. Liikevaihto hänellä on ollut keskimäärin 5 ME kahden yhtiön kautta. Liikevaihdon menetys on ollut tähän mennessä 37%:ia ja rahassa 600 000 euroa tappiota. Hallituksen hehkuttamaa tukea hänen olisi mahdollisuus hakea 5500 euroa. Että repikää siitä. Ihan aiheestakin yrittäjä ihmettelee Suomen hallituksen ”asennevammaa”.
Omat koneensa yrittäjä aikoo myydä ulkomaille, jos Suomen turveveropäätöstä ei peruta. Ulkomailla kun turpeen nosto kiihtyy, toisin kuin täällä Hölmölässä.
On myös kuultu haihattelua sen suhteen, että vaikka polttoturpeen nosto loppuisi, voitaisiin silti nostaa nevan pinnalta kasvu- ja kuiviketurvetta, joista jälkimmäisestä lähes kaikki eläintilat ovat riippuvaisia. Totuus on, että turpeen hinta nousee, jos sitä raavitaan kuin kermaa maitotonkan pinnalta.. Jos aikaisemmin on hyödynnetty 100%:ia, niin nyt hyöty olisi vain 30%:ia. Kulut olisivat kuitenkin yrittäjälle samat.
Lisäksi lämpövoimaloiden käyttöikä lyhenee, koska niitä ei ole suunniteltu puun polttamiseen. Kattiloihin tulee korroosiota ja petihiekka jähmettyy klönteiksi. Huipputehoja ei saada irti, koska puulta loppuu palotila ja lämpö alkaa karata palamattomana pakokaasuna torniin. Hyvälaatuinen polttoturve palaa puuta puhtaammin ja sitä tarvitaan määrällisesti puolet saman lämpömäärän tuottamiseen.
Tämä järjettömyys voidaan vielä perua. Turpeen verotuksen tulee kääntää nollaan ja aloittaa parjatun alan maineen palautus.