Päätösten tulisi perustua tutkittuun tietoon. Puhutaan myös tiedolla johtamisesta. Ideologialla johtaminen ei johda hyvään lopputulokseen.
Alan tutkijoiden keskuudessa ilmastonmuutos nähdään lähes yksimielisesti yhtenä suurimpana riskinä ihmiskunnan ja luonnon tulevaisuuden kannalta. Toki ilmasto on muuttunut aina ja se, mikä on ihmisen rooli, on epäselvää.
Ilmastotyössä on asetettava tavoitteita ja painotettava kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Meidän on mahdollista hillitä ilmastonmuutosta sekä samaan aikaan rakentaa kestävää elinvoimaista yhteiskuntaa. Suomen hallituksen nykyinen suunnitelma hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä on harkittava uudelleen, koska tavoite ei perustu kattaviin vaikutusarviointeihin kansantalouteen tai yksilöön kohdistuvista vaikutuksista. Tiettyjen lukujen sijaan on tärkeämpää luoda parhaat edellytykset yrityksille ja yhteiskunnalle toimia vastuullisesti niiden reunaehtojen mukaan, jotka vallitsevat Suomessa.
Kaikissa ilmastotoimissa pitää arvioida myös niiden vaikutusta talouteen, työllisyyteen, yrityksiin ja kansalaisiin sekä myös omaisuuden, kuten esimerkiksi metsien, arvoon. Itse korostaisin myös vihreän siirtymän nimissä tehtyjen toimien vaikutusta huoltovarmuuteen ja toimitusvarmuuteen – kun kyseessä ovat yhteiskunnan kannalta kriittiset tekijät, energia ja ruoka.
Ja on hyvä huomata, että esimerkiksi suomalainen maatalous on vastuullisuudessa paljon muita maita edellä. Itse toivoisin, että maatiloille annetaan työrauha ja aikaa sopeutua ja viedä muutokset läpi. Yritykset ml. maatilat kyllä vievät muutokset läpi, jotta ne pärjäävät kilpailussa ja kansainvälisillä markkinoilla.
