You are currently viewing Luonnonvara-alan vetovoimaisuudesta pidettävä huolta
Ponssen tytäryhtiö Epec esitteli viime kesänä Seinäjoella maailman ensimmäisen sähköisen metsätyökoneen.

Luonnonvara-alan vetovoimaisuudesta pidettävä huolta

Huoli ikäluokkien pienenemisestä on perusteltu. Syntyvyyden romahtamisen myötä ovat nuorten ikäluokat laskussa ja tämä on herättänyt kysymyksen siitä, että riittääkö meillä työntekijöitä jatkossa. Näin kevään yhteishaun kynnyksellä on syytä pohtia asiaa maa- ja metsätalouden näkökulmasta.

Lukion jälkeen voi lähteä ammattikorkeakouluun opiskelemaan luonnonvara-alaa, joka pitää sisällään maatalouden, metsäalan, puutarhatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan ja valmistua vaikka agrologiksi, metsätalousinsinööriksi tai puutarhuriksi. Jos lukio ei innosta ja haluaa nopeammin ”oikeisiin töihin” voin suositella metsäkoneenkuljettajan tai metsuri-metsäpalvelujen tuottajan perustutkintoa. Ammattitutkintopuolella voi myös opiskella metsäkoneenkuljettajaksi mutta myös arboristiksi sekä erä- ja luonto-oppaaksi.

Nykyään on mahdollista suorittaa myös kaksoistutkinto, eli yhdistää lukio ja ammattikoulu. Osassa kuntia onkin rakennettu yhteiskampus lukiolaisille ja ”amislaisille” ja tulokset ovat innostavia; yhteiskampus nähdään nuorten keskuudessa vetovoimaisena ja hakijamäärät ovat hyviä.

Sitten tullaankin siihen, että kannustaako yhteiskunnassa vallitseva ilmapiiri nuoria hakeutumaan luonnonvara-alalle? Suomalaisten maataloustuottajien, etenkin kotieläintilallisten syyllistäminen ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta on käsittämätöntä. Nyt myös metsänomistajat on lisätty syntisten listalle; metsiemme hyödyntäminen ja hoito onkin tuhoamassa hiilinielut ja Suomen metsät tulisi suojella.

Mitä voimme tehdä, että metsäkoneenkuljettaksi haluava nuori ei tunne syyllisyyttä urahaaveestaan? Nuorta tulee tukea ja kertoa, että metsät ovat Suomen vihreä kulta ja metsänhoito on Suomessa maailman vastuullisinta. Tästä ovat esimerkkeinä mm. metsänhoitosuunnitelmat, joita meillä on tehty jo viime vuosituhannelta asti. Maa-ja metsätalous ovat keskeisessä roolissa monien ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Puu on avainasemassa myös missiossa vähentää muovin käyttöä ja muovisaastetta. Puupohjaisia pakkauksia on jo markkinoilla ja puukuiduista tehdään myös tekstiilejä.

Maaseudulla työskennellessä luonnon kanssa ollaan vuorovaikutuksessa päivittäin. Suomalainen metsänomistaja ja viljelijä toimii vastuullisesti, oli sitten kysymyksessä eläinten hyvinvointi, ilmasto tai luonnon monimuotoisuus. Eläinten hyvinvoinnista huolehditaan pitkäjänteisesti ja rautaisella ammattitaidolla. Kestävä kehityksen periaatteen mukaisesti pellot ja metsät hoidetaan siten, että maa ja metsät säilyvät tuottavina yli sukupolvien. Kuten kestävän kehityksen määritelmässä todetaan: ”Ihmiskunnalla on kyky tehdä kehityksestä kestävää varmistaakseen, että se vastaa nykyhetken tarpeita vaarantamatta tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omia tarpeitaan.”