Sitä saat mitä mittaat. Nykyinen rahoitusmalli hyvinvointialueille pohjautuu väestön sairastavuuteen ja diagnooseihin: diabetes, kehitysvammaisuus, lihavuus ja mielenterveysongelmat tuovat rahaa alueelle. Toki edellytyksenä on, että hoitava lääkäri on laittanut potilaalle ”rastin ruutuun” – muuten raha jää uupumaan.
Eikö rahoitusmallin tulisi pikemminkin kannustaa hoitamaan terveyttä ja sairauksien ennaltaehkäisyä? Yhteiskunnassa on aina ollut sairauksia ja jo perustuslakimmekin sanoo, jotta ”jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin”.
On totta, että laatua on vaikea mitata – ennaltaehkäisyssä puhummekin ennenkaikkea asioihin puuttumisesta ennen kuin ne realisoituvat ongelmiksi tai sairauksiksi.
Etelä-Pohjanmaalta puuttuu omalääkäri-malli, missä lääkäri yhdessä hoitajan kanssa pysyisi ihmisen rinnalla koko hoitopolun ajan, ”vierelläsi kun tarvitset”, palvelulupauksemme mukaisesti. Koska asukkaiden ja asiakkaiden hoitopolussa on puutteita – osa diabeetikoista ei ole käynyt kontrollissa vuosikausiin – jää pahimmillaan raha valtiolta tulematta ja ihminen hoitamatta, koska oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä voimme ennaltaehkäistä raskaamman hoidon tarvetta.
Lisäksi valtion rahoitusmalli rankaisee meitä eteläpohjalaisia siitä, että väestömme vähenee – tämä valuvika olisi korjattava, koska me aluevaltuutetut emme ihmisiä tänne lisää voi tehdä ja vaikutusmahdollisuudet omaan rahoitukseen tältä osin on valtio meiltä vienyt.
Piia Kattelus-Kilpeläinen
alue- ja kuntavaaliehdokas KD
Ylistaro
