OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio avasi taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen julkisen talouden tilannetta. Valtion nopea velkaantuminen huolettaa pankkimiestä erityisesti siksi, että valtiovelan hoitokustannukset nousevat, koska lainan korot nousevat. Vaikka valtio ei velkaansa maksaisi koskaan takaisin, korkomenot on kuitenkin hoidettava.
Suomen ydinongelma on se, että korkomenot tulevat kasvamaan nopeasti myös lähivuosina, koska tulevat vuodetkin on hallitusohjelman mukaan rakennettu velanotolle.
Yhden prosenttiyksikön nousu valtion velan koroissa lisää valtion menoja 600 miljoonaa euroa vuodessa. Kolmen prosentin korkotasolla budjettiin kirjatut 1,5 miljardin korkomenot ovat kasvaneet jo noin 2,2 miljardin euron menoiksi. Mistä katetaan velanhoitokulut? Nostetaanko veroja vai leikataanko palveluista?
Valtion pitäisi pyrkiä talouden tasapainoon eli siihen, että tulot ovat yhtä suuret kuin menot. Tästä tulisi Ritakallion mukaan saada aikaan parlamentaarinen yhteisymmärrys. Nyt tasapainoinen talous ei ole hallitusohjelmatasoinen tavoite, koska Sanna Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaan valtion talouden alijäämä on vuosittain noin 7,2 miljardia euroa vuosina 2023-2026.
Euroopassa energian hinnat ovat nousseet Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien seurausten vuoksi. Kotitaloudet ja yritykset kipuilevat kasvavien energiakustannusten kanssa. Monissa maissa huudetaan valtiota apuun. Jossain määrin valtion hätäapu suurten energialaskujen suhteen on ymmärrettävää. Kääntöpuolena kompensoinnille on se, että energian hintojen nousun kompensointi kiihdyttää inflaatiota entisestään. Inflaatio eli rahan ostovoiman heikkeneminen pakottaa keskuspankit kiristämään korkoja edelleen ja tämä kurittaa kaikkia velallisia ja hidastaa talouskasvua.
Ritakallion mukaan erityisesti suuret yritykset ovat huolissaan julkisen talouden tilasta. Alijäämäinen, velanottoon perustuva valtion talouden hoito vaikuttaa elinkeinotoimintaan kustannusten nousuna sekä korkeimpina veroina, maksuina ja muina kuluina. Tämä puolestaan vähentää investointihaluja ja johtaa työpaikkojen katoamiseen.
*****
Kunnissa ja hyvinvointialueilla talousarviot vuodelle 2023 ovat loppusuoralla. Kunnat ovat saaneet ”siivota” sote-toimialan palokuntien pois talousarviostaan ja keskittyä sivistykseen ja teknisen puolen asiohin elinvoimaa unohtamatta. Hyvinvointialueilla on puolestaan koostettu talousarviota kuin palapeliä; Talousarvio perustuu jokaisen alueen kunnan vuoden 2022 talousarviotietojen mukaisesti siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksiin. Vuonna 2023 hyvinvointialueiden rahoitus on koko maan tasolla yhteensä noin 22,5 miljardia euroa. Hyvinvointialueilla saadaan lopullista rahoituslaskelmaa jännittää vielä kuten joulupukin tuloa, koska hyvinvointialuekohtaiset lopulliset rahoituslaskelmat vuodelle 2023 julkaistaan valtiovarainministeriön mukaan vasta loppuvuodesta 2022.
