You are currently viewing Lainsäätäjä ei hahmota päätöstensä vaikutuksia
Puheenjohtajan palstalla Piia Kattelus-Kilpeläinen ottaa kantaa kotimaisen energiatuotannon puolesta.

Lainsäätäjä ei hahmota päätöstensä vaikutuksia

Suomi on valitettavan kiitettävästi tukenut itäistä naapuriaan Venäjää. Suomeen tuotiin vuonna 2019 energiaa Venäjältä 6,6 miljardin euron verran eli 63 prosenttia kaikesta tuontienergiasta. Tilanne ei ole paljon muuttunut vuodesta 2019 ja Suomi on edelleen erittäin riippuvainen Venäjästä energian suhteen. 

Kriittisintä energiankulutuksen tuontiriippuvuus on silloin, kun energialähteen varastointi on vaikeaa tai mahdotonta ja tämä koskee mm.maakaasua ja sähköä. Tätä faktaa vasten on mahdotonta ymmärtää kotimaisen polttoturpeen häpeällistä alasajoa, koska turvetta voidaan varastoida aumoihin vuosikausiksi – myös sen kuuluisan ”pahan” päivän varalle, joka nyt näyttää koittaneen myös ilmastouskovaisille.

Tuntuu käsittämättömältä, että Suomen valtio maksaa romutustukea käyttökelpoisten turvekoneiden romuttamiselle. Tulee vielä päivä, jolloin valtio maksaa tukea turvetuotannon aloittamiseen. Toki ala on helppo ajaa alas, mutta edes jonkinlaisen tuotannon tason palauttaminen onkin sitten mutkikkaampaa. 

******

Lainsäätäjä ei läheskään aina hahmota päätöstensä seurauksia ja vaikutuksia. Yksi esimerkki on Sanna Marinin hallituksen päätös kaksinkertaistaa polttoturpeen verotus. Toinen esimerkki on saman hallituksen esitys tartuntatautilain väliaikaisesta 48 a §:n soveltamisesta. 

Rokotevelvoitteen voimaan astumisen jälkeen Seinäjoen kaupungin sote-alan työntekijät ovat lähestyneet minua. Viesteissä nostetaan esille miten alistavasti osa esimiehistä suhtautuu rokottamattomiin. Rokottamattomia hoitajia on siirretty yksin syömään ja kahville ja eristetty komeroihin. Tässä suoria lainauksia työntekijöiltä: 

”Piikkipakolla halutaan saada ihmiset tuntemaan itsensä kelvottomaksi ja savustaa ihmisiä pois.” Ja ”Ilman piikkiä sinun kokemuksesi ja ammattitaitosi on yhtäkkiä merkityksetöntä, ja sinut voidaan syrjäyttää, ja pahimmassa tapauksessa keskeyttää palkan maksu.”

Tartuntatautilain väliaikaisen 48 a §:n tarkoitus on ”suojata potilaita”. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek on kuitenkin todennut, että ”Hoitohenkilöstön korona­rokotus­velvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella. Tarkoituksena on ollut suojata asiakkaita ja potilaita, mikä olikin mahdollista vielä deltamuunnoksen aikana nykyisillä rokotteilla. Omikronmuunnoksen vallitessa epäsuora suoja jää kuitenkin vaillinaiseksi.”

Nohynekin mukaan kolme rokotusta antaa rokotetulle itselleen suojan vakavaa koronatautia vastaan ja siitä näkökulmasta onkin ihan järkevää ajatella, että hoitajat ovat rokotettuja, mutta suoja omikrontartuntaa vastaan on kuitenkin lyhytaikainen. 2–3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta suojateho tartuntaa vastaan laskee alle 50 prosentin.

Lainsäätäjän ei tule säätää lakia, joka mahdollistaa syrjinnän työpaikoilla ja vie ihmisiltä perustuslaillisen oikeuden työntekoon. Suomen hallitus vei ensin turveyrittäjiltä elinkeinon, nyt ajetaan sote-ala ahdinkoon.