You are currently viewing Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvaa edunvalvontaa
22.3.2023 Seinäjokinen-lehdessä otan kantaa Etelä-Pohjalaisten edunvalvontaan.

Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvaa edunvalvontaa

Huhtikuun toinen päivä suomalaiset antavat valtakirjan kahdellesadalle kansanedustajalle neljäksi vuodeksi. Vaasan vaalipiiristä valitaan kuusitoista edustajaa. Vielä 1960-luvulla kansanedustajia valittiin Vaasan läänistä kaksikymmentä, 1970-luvulla menetettiin ensin yksi paikka ja sitten toinen, ja kuitenkin vielä vuoden 1995 eduskuntavaaleissa täältä valittiin kahdeksantoista kansanedustajaa. 1999 – 2015 kansanedustajan mandaatin sai vaalipiiristämme seitsemäntoista edustajaa.

Edustajapaikkojen väheneminen johtuu väkiluvun laskusta. Olemme menettäneet paikkoja Helsinkiin, Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Eikä pidä tuudittautua siihen, että muiden vaalipiirien edustajat ajaisivat meidän etua. Ja ei myöskään ole ihme, että alueemme edunvalvonta on päässyt rapautumaan; Etelä-Pohjanmaa on koulutuspaikkojen määrän suhteen takamatkalla, tiestön kunto on päästetty paikoitellen pahasti rempalleen ja maatalouden elinkeinojen asema on uhattuna. 

Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvaa edunvalvontaa. Alueen kansanedustajien tulee sitoutua edistämään pohjalaisille tärkeitä asioita, koska mandaatti tulee alueen äänestäjiltä. Sitä on kansanvalta. 

*******

Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on Suomen talouden tasapainotus. Sitä ei voi tehdä veroja kiristämällä, koska meitä verotetaan jo nyt liikaa. Esim. Eläkeläisten ja omaishoitajien verotusta tulisi voida tarkastella, vaikka taantumaan mentäessä tulee mahdolliset verohelpotukset punnita tarkkaan. Toisaalta, jos opiskelijoilta poistetaan tulorajat eli he voisivat vapaasti tehdä ansiotyötä opintojen ohessa, tulisi tästä vastaavasti valtiolle lisätuloja. Ylipäätään talouden tasapainottamisessa on arvioitava jokaisen toimen kokonaisvaikutus kattavasti niin kotitalouksien, yritysten kuin valtionkin osalta.

*****

Yksi asia mikä vaatii korjauksen on aselupien myöntäminen. Suomessa on valitettavasti edelleen hyvinkin mielivaltaista se, että millä perusteella aselupia myönnetään ja jätetään myöntämättä; voidaan puhua jopa hakijan pärstäkertoimesta. Kyllä aselupaviranomaisen tulisi toimia puolueettomasti ja ymmärtää ampuma-aseharrastajien perustelut etenkin reserviläisten ja aseiden moninaisen harrastekäytön osalta. 

Jos alaikäinen lapsi harrastaa ampumahiihtoa, niin toimitaan sitten niin, ettei perheen harrastusta vaikeuteta tarpeettomasti. Jos on aktiivisesti mukana reserviläistoiminnassa ja haluaa ylläpitää vapaaehtoisesti maanpuolustustaitoja, niin lupaviranomaisen tulisi perustaa päätöksensä lakiin. Ei ole oikein, jos reserviläinen joutuu hakemaan oikeutta ase-ja arpajaishallintoyksiköstä. Reserviläisten kyykyttämiselle stoppi. Väitän, että jos laillisten aseiden hankintaa haitataan tarpeettomasti, lisää se vastaavasti pimeiden aseiden hankintaa. Ja se on vastoin yleistä etua.