§154 Henkilöstösuunnitelma, §155 tuloveroprosentin, §156 kiinteistöveroprosentin päättäminen ja §157 koiraveron perimättä jättäminen, §158 Talousarvio ja Taloussuunnitelma
Arvoisa herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Euroopan ja Suomen taloudessa on havaittavissa kasvua, mutta tämä kasvu perustuu aika pitkälti velkaantumiselle ja halvalle, nollakorkoiselle lainalle. Euroopassa valtiot velkaantuvat, kunnat velkaantuvat ja kotitaloudet velkaantuvat. EKP ostaa tälläkin hetkellä kymmenillä miljardeilla euroilla kuukaudessa taloudellisiin ongelmiin joutuneiden jäsenmaiden velkakirjoja ja on ilmoittanut, ettei nosta lainojen korkoja lähivuosiin. Reaalitalouden ja finanssitalouden välinen kuilu kasvaa, koska osakemarkkinat kasvavat halvan rahan vuoksi reaalitaloutta enemmän.
Eurooppaan on vaarana syntyä roskapankkeja ja roskayrityksiä, koska markkinakuria ei ole eikä vaaraa konkurssista. Kun seuraava talouskriisi iskee Eurooppaan, syntyy siitä heijastusvaikutuksia myös Suomeen, joten tähän on valmistauduttava järkevällä taloudenpidolla ja velkaantumiskehityksen hillitsemisellä, nyt hyvän sään aikana, kun meillä menee kohtalaisesti.
Seinäjoella on vaarana, että asuntorakentamisesta ja-sijoittamisesta syntyy kupla, valheellinen illuusio siitä, että kasvu ja talouden positiivinen vire jatkuvat loputtomiin; entä, jos tämä onkin arvioitu yläkanttiin? Talousasiantuntijat ja IMF ovat varoittaneet seuraavasta talouskriisistä Euroopassa. Sen on ennustettu tapahtuvan viiden vuoden kuluessa eli mahdollisesti tänään käsittelyssä olevan taloussuunnitelmajakson aikana.
Koska elämme globaalissa maailmassa, vaikuttavat raha- ja finanssipolitiikkaan kohdistuvat kriisit välittömästi myös Suomeen ja Seinäjokeen. Niin kauan kun olemme osa nykyisenkaltaista euro-aluetta, ei meillä ole mahdollisuuksia ulkoiseen devalvaatioon ja sisäinen devalvaatiokin on osoittautunut mahdottomaksi, kiky-sopimus ei ole tuonut maata mullistavia parannuksia Suomen kilpailukykyyn.
Suomessa väestörakenne on hankala seuraavat kaksivuosikymmentä vuotta ja siitä seuraa kestävyysvaje.
Kestävyysvaje heikentää huoltosuhdetta, joka on siis työikäisen väestön suhde työelämän ulkopuolella oleviin. Seinäjoella huoltosuhde on hyvä, kiitos korkean syntyvyyden, mutta valitettavasti maakunnan osalta on syytä huoleen. Ja väistämättä maakunnan huono huoltosuhde vaikuttaa jatkossa myös Seinäjoen tulevaisuuteen.
Meidän on turvattava niiden kuntalaisten palvelut, jotka eivät ole vielä syntyneet ja tämä tarkoittaa sitä, että velkaantuminen on saatava hallintaan ja rakenteellisia uudistuksia on tehtävä veronmaksajan etua ajatellen. Toki tähän tuo Seinäjoen osalta omat haasteensa tiettyjen menojen ennakoimattomuus, kuten erikoissairaanhoidon menokehitys, tälle vuodelle on 9 kuukauden osalta tullut kustannusten kasvua 5,8 prosenttia eli kolme miljoonaa euroa.
Sote-ratkaisun kautta on tavoiteltu valtakunnallisesti 3 miljardin euron säästöjä sote-palvelujen kustannuksiin eli 10 miljardin sijasta käytettäisiin 7 miljardia. Samat palvelut tuotettaisiin pienemmällä summalla. 10 miljardia on oletettu kustannusten kehitys nykyinen väestörakenne huomioiden koko Suomen osalta.
Sote-uudistusten valmistelussa ja toimeenpanossa on ollut havaittavissa tiettyä vellomista ja osaoptimointia ja tästä kertoo myös sote-uudistukselle haettu vuoden lisäaika ja tämä on aiheuttanut harmaita hiuksia kuntien virkamiehille ja päättäjille.
Oleellista on kunnan tasokas yhteistyö ja luottamuksen rakentaminen sekä maakuntaan että valtioon nähden.
Tämä budjetti on valmisteltu ikään kuin sote- ja maakuntauudistus ei toteutuisi, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ollut – emme voi tietää, millaisia taloudellisia vaikutuksia Seinäjoelle tulee mahdollisen sote-ratkaisun, kiinteistöjen, kasvupalvelulain eli työllisyyspalvelujen, SoteDigi-kehitysyhtiön, henkilöstöhallinnon ja maakuntien yhteisten ratkaisujen kautta.
Mahdollisesti tulevien Sote-palvelukeskusten osalta Kansalaispuolue toivoo, että kunta saisi toimia tuottajana ja että ulkoistuksiin suhtaudutaan pidättyvästi.
Lisäksi toivon, että Valtiovarainministeriö vie eteenpäin sitä, että kiinteistöratkaisuihin liittyen kunnalle ei saa koitua taloudellisia riskejä ja kunnalla olisi mahdollisuus kompensaatioon.
Kuntien on saatava päättää itse kiinteistöistään, koska se on sekä kunnan että maakunnan asukkaan etu eli veronmaksajan etu.
Kuten jo toin esiin, Seinäjoki väkiluku kasvaa ja ennuste on tämän vuoden osalta 62 700 asukasta.
Työttömyysaste on 9,3 prosenttia, mutta nuorisotyöttömyys on huolestuttavan korkea, mitä voisimme tehdä nuorten eteen? Tähän on kiinnitettävä jatkossa paljon huomiota.
Kiinteistöveroa ei nosteta, mutta olen sitä mieltä, että kiinteistöveron voisi laskea vuoden 2016 tai jopa alemmalle tasolle, mikäli kaupungin talouden kehitys antaa siihen mahdollisuuden taloussuunnitelmakauden aikana.
Henkilöstösuunnitelman osalta esitän vahvan vetoomuksen sen puolesta, että lapsiperheiden kotipalveluun saataisiin sisäisin järjestelyin toinen henkilö antamaan tätä lakisääteistä kotiapua. Nyt kotiapu on yhden henkilön varassa, joten kaikkien perheiden apuun ei ehditä vastaamaan.
Päivähoidon palvelusetelin osalta edellytän, että palvelusetelissä siirrytään hallitusti kaksihintajärjestelmään ja että palvelusetelin hinnoittelu perustuu jatkossa tilipäätöstietoihin. Tämä on oleellisen tärkeää tilanteessa, jossa meidän on päätettävä, mikä on yksityisen päivähoidon osuus Seinäjoella tulevaisuudessa ja paljonko olemme siihen valmiita käyttämään veronmaksajien rahoja.
Huhtala 10 sisäilmaongelmiin on onneksi puututtu ja siellä tällä hetkellä olevia palveluja ollaan hallitusti hajasijoittamassa uudelleen. Esitän, että keskitetty lastenneuvolaratkaisu puretaan hallitusti ja lastenneuvola palautettaisiin Halkosaareen, koska siellä ovat neuvolan tilat valmiina kouluterveydenhoitajan käytössä, joten uudelleen sijoittamisesta ja palvelun palauttamisesta ei tulisi lisäkustannuksia. Halkosaareen palautetut lastenneuvolapalvelut koituisivat alueen perheiden eduksi päiväkodin, esikoulun, neuvolan ja koulun yhteistyön kautta.
Hyväksyn kaupunginhallituksen esityksen koskien henkilöstösuunnitelmaa, tuloveroprosenttia, kiinteistöveroprosentteja, koiraveron perimättä jättämistä sekä vuoden 2018 talousarvioehdotuksen.