Marraskuun seurakuntavaaleissa ehdokkaita on mukana noin 14 000 ja vaaleissa valitaan luottamushenkilöt yhteensä 354 seurakuntaan. Seurakuntaliitosten myötä seurakuntien määrä on vähentynyt, edellisvaaleissa seurakuntia oli 383. Seurakuntavaaliehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakauma muistuttaa edellisvaaleja. Ehdokasjoukko painottuu melko voimakkaasti 50−70-vuotiaisiin, joita on lähes puolet ehdokkaista. Naisia on ehdokkaina niukasti enemmän kuin miehiä.
Seurakuntavaalien vaalikone on avattiin lokakuussa kirkkohallituksen toimesta. Vaalikone antaa äänestäjille ehdotuksia sopivista ehdokkaista. Vaalikoneen kysymyksiin vastasi 56 prosenttia ehdokkaista (8093 henkilöä).
Kummastusta on aiheuttanut vaalikoneen kysymys siitä, että pitäisikö seurakunnan luopua liha- ja maitotuotteiden käytöstä. Mitä tekemistä saunapalvilla, joulukinkulla, juustolla ja kermalla on seurakunnan perustehtävän kanssa? Kotieläintilalliset voivat tässä kohtaa ristiä kätensä, sillä vain noin kymmenesosa ehdokkaista pitää liha- ja maitotuotteista luopumista kannatettavana seurakunnan ilmastotoimena.
Itse vastasin kysymykseen ”täysin eri mieltä” ja perustelin kantani seuraavasti:
”Kirkon ei pidä antaa sellaista vaikutelmaa, että se syrjisi suomalaisia ruuantuottajia. Kirkon tulee kunnioittaa maito- ja lihatiloilla tehtävää työtä ja ihmisten laillista elinkeinoa. Liha- ja maitotuotteet ovat mitä parhainta ruumiin ravintoa. Kirkon tulisi mielestäni keskittyä ”sielun ravintoon” eli Jumalan sanan julistamiseen sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”
Vaalikoneessa toisaalla kysyttiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattamisesta. Siinä kohtaan toin esiin, että ”Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat perustuslaillisia velvoitteita. Tottakai seurakunnan julkisena toimijana tulee toimia perustuslain mukaan. Siksi ihmettelen suuresti, että miksi kirkkohallitus kysyy seurakuntavaalikoneessa maito- ja lihatuotteista luopumisesta – kyllä maidon ja lihantuottajien pitää olla yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia seurakunnan silmissä. Kirkon ei saa antaa sellaista vaikutelmaa, että se syrjisi laillisen elinkeinon harjoittajia. Liha- ja maitotilalliset ovat tavallisia perheenäitejä ja -isiä, jotka pitävät huolen siitä, että me saamme ruokaa pöytään.”
Ainakaan minun kohdallani paikallisen äänestäjän ei tarvitse ostaa sikaa säkissä, vaan tietävätpä kantani tähänkin asiaan.
Mitä tulee kirjoituksen otsikkoon, niin tarkoitan sillä sitä, että liha- ja maitotuotteita ei pidä käyttää keppihevosena ilmaston pelastamisessa tai antaa sitä vaikutelmaa, että liha- ja maitotuotteista tulisi päästä eroon, jotta sielu vilahtaisi taivaaseen.
