Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Tänään käsittelemme kaupungin talouden suuntaa vuosille 2026–2029. Strategian mukaisesti tulos on plussalla 8,8 me. Tavoitteena on tehdä ylijäämäisiä tuloksia myös taloussuunnitelmavuosina, jotta taseeseen saadaan kerrytettyä ylijäämiä. Tämä kehitys turvaa kaupungin pysymisen toimintakykyisenä. Toimintakatteen osalta, joka kertoo miten kustannustehokkaasti palvelut järjestetään, voidaan sallia 1,5 – 2 prosentin kasvu. Vuosikatteen, jonka tulisi kattaa investoinnit, on noin 30 me. Poistot ovat 21,6 me. Nettoinvestoinnit ovat 33,5 me. Kaupungin velkamäärää halutaan pienentää, ja siinä on onnistuttu tässä talousarviossa.
Myös konsernitaloudelta edellytetään tasapainoa ja omistajaohjauksella tuetaan strategian tavoitteiden toteutumista. Kaupunginhallitus on paljon vartijana, jotta omistajaohjauksella voidaan hallita myös riskit. Lakean osalta olemme seuranneet kriisiviestintää, joka on nyt muuttunut Seinäjoen kaupungin kriisiviestinnäksi. Lakean osalta kysynkin, että kuka nämä sotkut selvittää?
Talousarvio, veroprosentit ja henkilöstösuunnitelma eivät ole vain numeroita – ne ovat lupauksia tulevaisuudesta. Meidän on katsottava eteenpäin, rakennettava kasvun, yrittäjyyden, työllisyyden ja elinvoiman Seinäjokea, jossa perheille on tilaa.
Me kristillisdemokraatit pidämme äärimmäisen hienona sitä, että veroja ei koroteta. Se on viesti siitä, että haluamme luoda tilaa uudelle, tilaa kasvulle. Mutta kasvu ei synny itsestään. Se vaatii rohkeutta investoida, kykyä tunnistaa omat vahvuudet ja tahtoa tehdä yhteistyötä.
Kuntien vastuu työllisyyden hoidosta on kasvanut. Tämän talousarvion osalta kysymysmerkki on suhdanneherkkä työllisyys – onko ns. sakkomaksuihin varattu riittävä summa rahaa?
Kasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden kaupunki
Seinäjoki on Suomen ruokapääkaupunki – mutta näkyykö se hankinnoissa? Meillä on 572 maatilaa, koko yhteistoiminta-alueella yli 1600. Alueellinen elinvoima syntyy siitä, että ostamme läheltä, tuemme paikallista ja arvioimme päätösten yritysvaikutuksia systemaattisesti.
Yrittäjyys ei ole vain talouden moottori – se on myös nuorten tulevaisuuden mahdollisuus. Siksi kannatamme vahvasti Ylistaron yrittäjyyslukioideaa. Seinäjoen yrittäjät ovat esittäneet, että Ylistaron lukio voisi profiloitua yrittäjyyslinjaksi. Tämä olisi konkreettinen investointi tulevaisuuteen – paikka, jossa nuoret oppivat tiimityötä, itsensä johtamista ja luovaa ongelmanratkaisua.
Nuoret ja tulevaisuus
Me rakennamme tätä kaupunkia lapsia, nuoria ja perheitä varten. On huolestuttavaa, että 15–24-vuotiaat ovat suurin muuttotappion ryhmä. Meidän on kysyttävä: miksi nuoret lähtevät, ja miten saamme heidät palaamaan?
Kouluverkkopäätökset, kuten alakoulujen ja Ylistaron lukion tulevaisuus ovat osa tätä keskustelua.
Ylistaron lukion osalta kaupungin narratiivi on, että ”Oppilasmäärät laskevat”. Mutta. Alueen lapsimäärä pysyy vakaana tai kasvaa seuraavat 15-vuotta. Pelottelu lukion loppumisella viestii nuorille, että heidän kannattaa lähteä muualle. Meidän viestimme on toinen: Ylistarossa, Peräseinäjoella ja Nurmossa on myös on tilaa kasvaa, oppia ja yrittää.
Digitalisaatio ja asiakaslähtöisyys
Digitalisaatio ei saa olla vain sanahelinää. Meidän on kysyttävä, miten se näkyy palveluissa. Voisiko Seinäjoella olla oma sovellus – MeidänSeinäjoki – joka kokoaa kaupungin palvelut yhteen, helpottaa asiointia ja tuo kuntalaiset lähemmäs päätöksentekoa? SEAMKin opiskelijat voisivat olla mukana kehitystyössä – tässä olisi tilaisuus yhdistää osaaminen, nuoruus ja kaupunkikehitys.
Henkilöstö ja johtaminen
Talousarviossa todetaan, että yhteistoimintamenettelyt eivät ole poissuljettuja. Meidän on tarkasteltava henkilöstörakennetta kokonaisuutena ja puututtava rakenteisiin esim.eläköitymisten yhteydessä.
Yhteinen kaupunki – yhteinen suunta
Ylistarossa, Nurmossa, Peräseinäjoella sekä kaupunkikeskustassa asukkailla ja yrittäjillä on samat murheet – miten säilyttää oma lähiympäristö elinvoimaisena ja parantaa viihtyisyyttä?
Kaupunkikeskustan mollaamisen on loputtava. Meillä on yhteinen kaupunki, jossa jokainen alue ansaitsee tulla kuulluksi ja kehityspanosten piiriin.
Elämisen avaruutta ja Ylistarossa, urbaania sykettä keskustassa – nämä kaikki ovat osa Seinäjoen tarinaa.
Investoinnit ja rohkeus
Kasvu mahdollistaa tulevaisuuden. Siksi tarvitsemme rohkeutta investoida ja ideoida: jääurheilukeskus, lukiokampus Framin läheisyyteen, uimahalli ja maauimala. Mutta investointien on oltava harkittuja ja perustuttava tulorahoitukseen. Tilojen tehokas käyttö ja terveysturvallisuus ovat peruslähtökohta.
Lopuksi
Seinäjoki ei ole köyhä – Seinäjoki on mahdollisuuksien kaupunki. Mutta meidän on tehtävä työtä sen eteen, että jokainen lapsi, nuori, yrittäjä, perhe ja ikäihminen kokee sen omakseen. Meidän on rakennettava kaupunkia, jossa kasvu on mahdollista, yrittäjyys kannattavaa ja tulevaisuus toivottava.
Hyväksymme ehdotukset.
Kiitos talousarvion valmisteluun osallistuneille.
p.s kerroin myös puheenvuorossani siitä, että Seinäjoki on saanut Unicefin lapsiystävällinen kunta tunnustuksen. Äskettäin YLE uutisoi, että Seinäjoen kouluissa lintsataan Suomessa vähiten. Tämä kertoo yhteisöllisyydestä sekä välittämisestä. Lisäksi tuoreen selvityksen mukaan korkeampi syntyvyys Suomen kunnissa on yhteydessä sosiaaliseen pääomaan ja yhteisön tarjoamaan tukeen. Voi olla, että sanoin myös jotain muuta.
Pidin ryhmäpuheenvuoroni tallenteen kohdasta 1:03:54 eteenpäin.
