Sain mahdollisuuden osallistua Elämäni tango-tapahtumaan, jonka formaatti on tuttu televisiosta. Tehtävänä oli valita omakohtainen tangokappale, joka esitettiin tapahtumassa huipputangolaulajan toimesta. Me puolueiden edustajat sitten parhaan kykymme mukaan yritimme arvata, kenen tango kulloinkin oli esitysvuorossa.
Valintani oli Valkea sisar vuodelta 1935. Kalevan navetassa sen meille esitti Tangoprinssi Petri Ritari upean sielukkaasti. Tästä alunperin Georg Malmstenin ja Dallape-orkesterin tangosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90-vuotta.
Valkea sisar on ensimmäisiä suomalaisia tangosävellyksiä, ja edustaa Suomi-Tangon syntyä. Elettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeistä aikaa, ja toisen maailmansodan varjot jo siintivät Euroopan horisontissa.
Suomessa eli itsenäistymisaate vahvana ja oman kansallisen kulttuurin syntyä tukivat laulajien rinnalla suomalaiset näyttelijät Tauno Palon johdolla. He ylläpitivät taistelumoraalia ja uskoa maamme tulevaisuuteen. Sodan aikana tangon merkitys suomalaisten elämänuskon ja toivon antajana kasvoi. Tango vapautti energiaa, se antoi uskoa ja iloa.
Valitsin Valkean sisaren myös siksi, että siinä korostuu hoiva, hoito, pehmeät arvot sekä kaipuu lohtuun ja lämpöön. Tänä aikana me tarvitsemme kovan turvallisuuden ja aseellisen puolustuksen lisäksi myös pehmeän turvallisuuden puolesta puhumista, koska turvallisuudentunteella on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Näinä aikoina, kun kaikesta halutaan leikata, on kuitenkin tärkeää ylläpitää omaa kansallista kulttuuriamme ja muistaa, että tämän päivän arki sekä elämänmuotomme tulee olemaan osa lastemme lapsuusmuistoja ja olisi tärkeää ylläpitää sivistystä sekä kulttuurista kehitystä valtion velasta huolimatta.
Yllätys oli muuten suuri, kun onnistuin arvaamaan parhaiten ja voitin liput Tangomarkkinoille. Kiitos Ilmari Ylä-Autiolle kaikesta siitä työstä, mitä olet tehnyt ja teet suomalaisen kulttuurin eteen.
