Aluehallitus päätti vuosi sitten hyvinvointialueen henkilöstöä koskevista lomautuksista. Ennen päätöksentekoa toteutettiin tammikuun puolivälissä 2024 koko henkilöstölle suunnattu kysely säästökeinoista, johon vastasi kaikkiaan 453 henkilöä, eli noin 4 prosenttia henkilöstöstä. Yli 95 prosenttia siis jätti vastaamatta.
Henkilöstön edustajat (ammattiliitot) puolestaan ovat toimittaneet hyvinvointialueelle ehdotuksen vuokratyövoiman käytön vähentämiseksi yhtenä säästökeinona. Aluehallituksen pöytäkirjasta ei käy ilmi, mitä tämä malli pitää sisällään, mutta itse suosittelisin vakavasti tämän käyttöönottoa.
Nyt kun aluehallitus on alijäämäpaineissaan päättänyt lomautuksista, peräänkuulutan itse vaikutustenarviointia sen osalta, että millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia lomautuksista syntyi? Saatiinko toivotut säästöt kasaan vai aiheutuuko jotakin toista kautta lisäkuluja, kuten lisääntyvää ostopalveluiden käyttönä?
*********
Seinäjokinen-lehdessä (helmikuu 2024) oli juttu eläköityvästä professori Onni Niemelästä, joka on tehnyt elämäntyönsä alkoholi- ja elintapatutkimuksen ympärillä. Professori neuvoo välttämään suuria kerta-annoksia alkoholia ja kehottaa harrastamaan liikuntaa neljä tuntia viikossa. Hänen mukaansa pienetkin muutokset elintavoissa voivat vaikuttaa merkittävästi terveyteen.
Itseäni pisti taannoin ajattelemaan Fazer konsernin konsernitilinpäätös, missä kerrottiin Fazer Makeisten liikevaihdon kasvaneen vuonna 2024 yhdeksän prosenttia ja olleen kaikkien aikojen korkein, 505 miljoonaa euroa. Suomalaiset ovat siis pistelleet poskeensa yli puolen miljardin euron edestä karkkia, mikä on ennätysmäärä 130-vuoden ajalta aikana, jolloin valitetaan, että raha ei riitä ruokaan ja että kouluruoka ei maistu koululaisille.
Fazer, kuten kaikki muutkin yritykset, kertoo olevansa vastuullinen yritys. Miten Fazer kantaa vastuunsa ylipainoisten kasvaneeseen määrään? Suomalaiset ovat nimittäin vakavasti ylipainoinen kansa. Varusmiesten kunto on romahtanut, liikapaino naisilla on puolestaan riski sikiölle – pitäisikö yksilöiden ottaa vastuuta omista elintavoistaan yhdessä yritysten yritysvastuun kanssa?
Ja en edusta sitä koulukuntaa, joka näkee naisen siitoskäytössä armeijan tarpeisiin tulevien sotilaiden synnyttäjänä. Mutta jokaisen yksilön tulisi kantaa vastuunsa omasta terveydestään siltä osin, kun se on omissa käsissä. Perintötekijöille emme voi mitään, mutta paljoon voimme itse vaikuttaa.
Professori Niemelän mukaan jo pienetkin muutokset elintavoissa auttavat. Voisiko ajatella vaikka tähän malliin: Vähemmän herkkuja, enemmän liikuntaa. Vähemmän ruudun tuijottamista, enemmän ulkoilua. Vähemmän alkoholia, enemmän kivennäisvettä.
Itse toki toivon Fazer konsernille menestystä jatkossakin, mutta peräänkuulutan laajempaa keskustelua siitä, kuinka paljon kuluja ja sairauksia yhteiskunnalle tulee liiallisesta makeisten ja sokerin syönnistä. Kuluttaja on toki kuningas, eikä kukaan pakota suuntaamaan karkkihyllylle. Meidän tulee osoittaa, että sokeri kuuluu juhliin ja erityishetkiin, eikä ole päivittäinen kulutustuote. Pitkässä juoksussa tämän pitäisi myös näkyä hyvinvointialueen toiminnassa vähäisempinä elintapasairauksina.
