Suomessa käydään jatkuvasti keskustelua siitä, millaisiin elinkeinoihin tulevaisuuden hyvinvointimme rakentuu. Keskustelun keskellä unohtuu toisinaan, että Suomessa on jo olemassa vientialoja, jotka tuovat maahamme merkittäviä tuloja, työllistävät ihmisiä ja ylläpitävät maaseudun elinvoimaa, kuten turkistarhaus.
Erityisesti Pohjanmaalla turkisala on ollut vuosikymmenten ajan tärkeä osa paikallista elinkeinorakennetta. Se on tarjonnut toimeentuloa tuottajille ja lukuisille alaan linkittyville yrityksille.
Turkistalous on laaja verkosto, joka synnyttää työpaikkoja, verotuloja ja investointeja sekä pitää maaseudun elävänä alueilla, joilla vaihtoehtoisia elinkeinoja ei aina ole runsaasti tarjolla.
Viimeaikaiset uutiset turkishuutokauppojen vahvasta kehityksestä kertovat alan elinvoimaisuudesta. Vahvat myyntitulokset osoittavat, että kansainvälistä kysyntää suomalaiselle turkikselle edelleen löytyy. Tämä on merkittävä viesti myös Suomen vientitalouden näkökulmasta.
Maailmanmarkkinat arvostavat korkealaatuisia tuotteita, ja suomalainen turkis tunnetaan laadustaan sekä vastuullisuuden eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä.
Turkistuotteita tarkastellaan usein ylellisyystuotteina, eikä niiden tarkoitus olekaan vastata ihmisen perustarpeisiin. Juuri tässä piilee kuitenkin yksi niiden erityispiirteistä. Toisin kuin monet nykykulutustuotteet, laadukas turkis kestää vuosikymmeniä. Hyvin hoidettuna ja oikein säilytettynä turkis säilyttää arvonsa ja käyttökelpoisuutensa sukupolvelta toiselle.
Turkista voidaan myös uudistaa, korjata ja muokata muuttuvan muodin mukaan. On sanottu, että timantit ovat ikuisia, mutta lähes sama pätee laadukkaaseen turkikseen.
Kestävä kehitys onkin noussut yhä tärkeämmäksi osaksi kuluttajien valintoja. Keskustelu ei enää koske pelkästään sitä, mitä ostetaan, vaan myös sitä, kuinka pitkään tuotetta käytetään.
Turkis eroaa monista lyhytikäisistä materiaaleista juuri käyttöikänsä ansiosta. Kun tuotetta voidaan käyttää vuosikymmeniä ja siirtää seuraaville ja sitä seuraaville sukupolville, puhutaan aidosti pitkäikäisestä, laadukkaasta tuotteesta.
Turkisalalla on samaan aikaan panostettu voimakkaasti eläinten hyvinvointiin ja toiminnan kehittämiseen. Ala on vastannut yhteiskunnan odotuksiin vahvistamalla vastuullisuuttaan sekä kehittämällä tuotannon valvontaa ja laatujärjestelmiä. Sertifioidut toimintamallit sekä jatkuva kehitystyö ovat nousseet keskeiseksi osaksi nykyaikaista turkistuotantoa.
Vastuullisuus on olennainen osa alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Myös muotimaailmassa on nähtävissä merkkejä muutoksesta. Useat kansainväliset muotitalot ovat viime vuosina joko palauttaneet turkiksen osaksi mallistojaan tai arvioivat asiaa uudelleen. Samalla turkisten käyttö ei enää tarkoita pelkästään täyspitkiä turkkeja. Turkista hyödynnetään yhä useammin pienemmissä yksityiskohdissa ja asusteissa, kuten hatuissa, kauluksissa, puuskissa ja muissa koriste-elementeissä. Monipuoliset käyttömahdollisuudet avaavat tuotteelle uusia markkinoita ja uusia asiakasryhmiä.
Myös poliittisessa päätöksenteossa on tärkeää tunnistaa alan merkitys.
Turkisala on osa suomalaista alkutuotantoa, vientiä ja maaseudun yritystoimintaa. Sen tulevaisuutta tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan työllisyys, alueellinen elinvoima, vientitulot sekä vastuullisuuden jatkuva kehittäminen.
Toimialan kilpailukykyä voidaan vahvistaa parhaiten yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.
Turkisalan markkinakehitys osoittaa, että sillä voi olla merkittävä rooli myös tulevaisuudessa. Kun vientikysyntää edelleen löytyy, tuotteiden pitkä käyttöikä vastaa kestävän kehityksen vaatimuksiin ja alan vastuullisuustyö jatkuu, on perusteltua nähdä turkistuotanto osana suomalaisen maaseudun elinvoimaa ja kansainvälistä kilpailukykyä.
Suomessa kannattaa pitää kiinni niistä vahvuuksista, jotka luovat työtä, vientituloja ja uskoa tulevaan. Turkisala on yksi niistä.
