Suomi on noussut kiinnostavaksi kohteeksi datakeskuksille. Vakaa yhteiskunta, puhdas energia ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat houkutelleet investointeja. Investoinnit ovat tervetulleita, mutta niiden vaikutuksia on tarkasteltava laajemmin kuin yksittäisten hankkeiden näkökulmasta.
Seinäjoen datakeskus herättää tavallisissa ihmisissä hyvin käytännöllisiä kysymyksiä. Nouseeko sähkön hinta? Riittääkö sähkö tulevaisuudessa kotitalouksille ja yrityksille? Onko sähköverkoissamme riittävästi siirtokapasiteettia vai joudutaanko niitä vahvistamaan merkittävin investoinnein? Ja ennen kaikkea: kuka lopulta maksaa nämä kustannukset?
Datakeskukset voivat kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin kaupungit, minkä vuoksi vaikutukset energiajärjestelmään on arvioitava huolellisesti. Sähköverkon vahvistamistarpeet tai muut lisäkustannukset eivät saa siirtyä tavallisten kuluttajien ja yritysten maksettaviksi korkeampina sähkönsiirto- tai sähkölaskuina. Paljon sähköä käyttävien investointien tulee osallistua aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niiden edellyttämien verkkoinvestointien kustannuksiin.
Datakeskukset mahdollistavat verkkopalvelut, pilvipalvelut, tekoälyn kehittämisen sekä yritysten ja viranomaisten digitaalisen toiminnan. Juuri siksi Suomella tulisi olla selkeä kansallinen strategia sille, kuinka digitaalista infrastruktuuria kehitetään ja miten turvaamme strategisen riippumattomuutemme myös tulevaisuudessa.
Tarvitsemme investointeja, mutta se ei yksin riitä perustelemaan mitä tahansa hanketta. Investointeja on arvioitava kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden, sähkön riittävyyden sekä pitkän aikavälin talouskasvun näkökulmasta. Sekä tietenkin myös veronmaksajan näkökulmasta.
Tavoitteena tulisi olla, että datakeskuksia olisi myös kansallisissa käsissä. Mielestäni emme saisi olla kriittisten palveluiden osalta täysin riippuvaisia ulkomaisista toimijoista tai ulkovaltojen hallitsemista ratkaisuista.
Datakeskukset ovat tervetulleita Seinäjoelle ja Suomeen silloin, kun ne tuottavat aitoa lisäarvoa: työpaikkoja, verotuloja, tutkimusta, tuotekehitystä sekä tärkeitä digitaalisia palveluita. Niiden ympäristövaikutukset on samalla pidettävä tiukasti hallinnassa.
Suomeen tarvitaan kansallinen datakeskusstrategia, joka yhdistää talouskasvun, huoltovarmuuden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteet. Myös viranomaisten mahdollisuuksia valvoa toimintaa on vahvistettava.
Seinäjoen näkökulmasta meidän tulee huolehtia siitä, että alue saa datakeskusinvestoinnista mahdollisimman suuren hyödyn. Pelkkä rakennusinvestointi ei riitä. Meidän tulee ottaa kaikki hyöty irti Seinäjoen datakeskuksesta niin työpaikkojen, osaamisen kehittämisen kuin datataloudenkin kannalta. Tavoitteena on oltava, että investointi vahvistaa pysyvästi alueen elinvoimaa, yritystoimintaa ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.
