You are currently viewing Maaseudun hätä käännettiin vitsiksi
Seinäjoen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Piia Kattelus-Kilpeläinen ottaa kantaa maaseudun puolesta.

Maaseudun hätä käännettiin vitsiksi

Eteläpohjalainen turvetuottaja Jukka Finni lähetti vihreiden Maria Ohisalolle ja vasemmistoliiton Anna Kontulalle puolen miljoonan euron laskun kummallekkin ”turvetuotannon turvekoneista ja tuotannon alasajosta”. Laskun eräpäivä oli 21.10.2021. 

Jukka Finni on julkaissut Fcebookissa avoimen kirjeen, jossa hän avaa laskujen lähettämisen perusteita: ”Te Arvon Edustaja Kontula käänsitte maaseudun hätätilan vitsiksi, olette tehneet liian monelle yrittäjälle epätoivoisen tulevaisuudesta tällä höpönpöpö politiikalla “koulukiusaamisella” Se sattuu!”

Jukka Finnin mukaan äkkinäiset ja kunnianhimoiset päätökset turpeen alasajosta aiheuttavat tappiota, masennusta, stressitiloja, unettomia öitä, epävarmuutta, energian hinnan nousua, huoltovarmuuden menetystä, työttömyyttä, monen nuoren kesätyöpaikan katoamista, rahojen syytämistä ulkomaille sekä syrjäytymistä. Monella yrittäjillä on satojen tuhansien eurojen arvoiset investoinnit kiinni turvetuotantokoneissa ja turvetuotantoalueissa. Kuka korvaa investoinnit? 

Suomessa turvetuotannon alasajolla ei pelasteta maailman ilmastoa, mutta turvetuotannon jatkamisella pelastettaisiin valtion talous ja maaseudun työpaikat. Turpeen korvaava tuote ei voi olla Jukka Finnin mukaan ulkomainen hake. Kuivike- ja kasvuturpeelle ei ole edes mitään korvaavaa luonnonmukaista tuotetta tilalle ja maaseudulle on vaikea luoda turvetuotannolle korvaavaa työtä. 

****

Kansalaisaloite turpeen luokittelemisesta uusituvaksi luonnonvaraksi on luovutettu eduskunnalle. Kansalaisaloitteen tekijät haluavat, että turve on luokiteltava ja arvioitava uudelleen Suomessa eli uusiutumattomasta uusiutuvaksi luonnonvaraksi vuotuisen kasvun osalta. Aloite keräsi yli 51 000 allekirjoitusta ja sen johdosta käytiin lähetekeskustelu eduskunnasta ja sieltä asia lähetettiin talousvaliokuntaan. 

Pitäähän asia käsitellä uudelleen kansallisesti, koska nyt tilanne on se, että turve luokiteltiin vuonna 2000 uusitumattomaksi SDP:n Kimmo Kiljusen vastaehdotuksesta vihreiden Tuija Braxin kannattamana. Äänet menivät tasan 12-12 yhden suuren valiokunnan jäsenistä äänestäessä tyhjää. Asia ratkaistiin tasan menneen äänestyksen takia arpomalla ja eduskunnan päätökseksi tuli, että turve on uusiutumatonta energiaa.

Suomen tulisi lisäksi ajaa EU:ssa kantaa, että turve on uusiutuvaa, jonka jälkeen pystyisimme käyttämään tietyn määrän turvetta sekä energiaturpeena että korkeamman jalostusasteen tuotteina. Aktiivihiilituotteista on saatu hyviä kokemuksia. Turvetta voitaisiin käyttää myös maanparannusaineena, koska turpeessa yhdistyvät monet hyvät ominaisuudet; turpeen sisältämillä biologisesti aktiivisilla aineilla on myönteinen vaikutus kasvien kasvuun. Savi- ja hiekkamailla se parantaa maan fysikaalisia ominaisuuksia. Etenkin kuivina kesinä turvepellot ovat oivallisia, koska turve pidättää ravinteet ja veden kasvin käyttöön.

Turpeesta jalostettavaa aktiivihiiltä sen sijaan voidaan käyttää juoma- ja jätteiden puhdistuksessa sekä ilman, kaasujen ja erilaisten elintarvikkeiden puhdistuksessa. Suomessa tulisikin panostaa turpeen jatkojalostukseen täten kansainväliseen vientiin.