You are currently viewing Aluevaalit tulevat, oletko valmis
Seinäjoen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Piia Kattelus-Kilpeläinen ottaa kantaa maaseudun puolesta.

Aluevaalit tulevat, oletko valmis

Kesän kuntavaalit olivat lähtölaukaus vaalien viisiottelulle. Seuraavat vaalit ovat tammikuun aluevaalit, jotka ovat historian ensimmäiset Suomessa. Aluevaalien jälkeen ovat vuorossa eduskuntavaalit keväällä 2023 ja siitä seuraavana vuonna pääsemmekin valitsemaan tasavallalle presidenttiä ja EU-parlamenttiin edustajia.

Suomi on jaettu kahteenkymmeneenyhteen alueeseen ja Seinäjoki naapurikuntineen muodostaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen, jonne siirtyvät kuntien sosiaali-ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi 31.12.2022. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

Tammikuun vaaleissa valittavat aluevaltuutetut tulevat päättämään ainakin terveyskeskusten toiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, lasten- ja äitiysneuvolasta, mielenterveyspalveluista, psykologi- ja perheneuvontapalveluista, suun terveydenhuollosta, ikäihmisten palveluista, sosiaalipalveluista, vammaispalveluista ja lastensuojelusta. Ei pidä unohtaa myöskään pelastustoimen palveluita – paloasemaverkon tulisi olla kattava ja pelastustoimen henkilöstön asema on turvattava myös hyvinvointialueille siirryttäessä.

Kuntien näkökulmasta katsottuna kunnan rooli muuttuu, sillä vuoden 2023 alusta kunnan merkittävämmäksi päätehtäväksi jää sivistystoimiala eli päivähoito ja perusopetus, toisena toimialana on mainittava kaupunkiympäristö. Ja edelleen kunnat vastaavat myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimesta. Terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen jää edelleen kuntien harteille, mutta työkalupakista lähtee sotepalveluiden myötä tärkeitä työkaluja pois ja kuntien budjetti kutistuu kunnasta riippuen keskimäärin 50-70 prosenttia.

Kuntien näkökulmasta mullistus on suuri, koska talous ja toiminta laitetaan uuteen, kapeampaan muotoon. Iso osa kunnille aikaisemmin osoitetuista valtionosuuksista siirtyy hyvinvointialueille. Alueille siirtyy myöskin sote-puolen kiinteistöjä kunnilta ilman korvausta, joten kuntien taseissa pitää tehdä isoja alaskirjauksia.

Hyvinvointialueiden ainoa rahoitus tulee ainakin ensivaiheessa valtiolta ja tähän apparaattiin on jo valmiiksi sisäänrakennettuna merkittävä rahoitusvaje, koska mitään muuta merkittävää tulonlähdettä tai ansaintakeinoa alueilla ei ole. Tehtävä ei tule olemaan olemaan helppo aluevaltuustoon valituille, niukkuutta kun jaetaan.

Mediassa on kuultu puheenvuoroja siitä, että pitäisikö lailla rajoittaa tiettyjen henkilöiden osallistumismahdollisuuksia aluevaaleihin, toisin sanoen voiko esim. kaupunginvaltuustossa istuva ministeri tai kansanedustaja olla ehdolla myös kolmannelle jakkaralle alueensa aluevaltuustoon. Mielestäni demokratian nimissä oikeutta olla ehdokkaana ei pidä rajoittaa, luottakaamme ennemmin aikuisten ihmisten omaan arvostelukykyyn ja ajankäyttöön.

***********

Tuulivoima puhuttaa Seinäjoella. Tuulivoima myös eriarvoistaa, koska toiselle maanomistajalle myllyn kautta mahdollistetaan tasainen ja merkittävä tuotto vuosikymmeniksi eteenpäin, mutta toinen menettää metsämaansa kenties arvon lopullisesti, yhdellä taasen romahtaa kiinteistön arvo maiseman muuttuessa voimalaksi. Mielestäni meidän valtuutettujen tulee Seinäjoella ottaa johtajuus omiin käsiin ja määritellä suojaetäisyys sille, miten lähelle myllyn saa pysyvää asutusta rakentaa. Tätä suojaetäisyyttä ei ole kunnassamme vielä määritelty. Selkeä linja on kuntalaisten etu ja lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta.